Karhulan Teollisuuspuisto

Tulevaisuus vankalla pohjalla

Karhulan Teollisuuspuisto 130 vuotta ajan hermolla

Karhulan teollisuuspuisto sai alkunsa vuonna 1887, kun William Ruth aloitti alueella teollisen toiminnan. Karhulan Teollisuuspuisto on Suomen suurin ja vanhin yhtäjaksoisesti yli 130 vuotta toiminut teollisuusyhteisö. Karhulan Teollisuuspuisto on edelleen yhtä vireä, tehokas ja yhteen hiileen puhaltava kuin William Ruthin aikana. Globalisaatio on Karhulassa merkinnyt teollisuuden toimintakyvyn ja työpaikkojen säilymistä. Teollisuuspuistossa ja sen läheisyydessä on nähtävissä jokseenkin koko Suomen teollisen historian aikainen arkkitehtuuri. Vanhimmat tehdasrakennukset ovat nykyisin osana uudempia rakenteita, mutta William Ruthin kadun punaiset työläisasunnot rakennettiin heti teollisen toiminnan alkaessa 1880- ja 1890-lukujen vaihteessa. Karhulan keskustassa, suuren puiston keskellä on William Ruthin itselleen 1800-luvun lopulla kodikseen rakennuttama linnamainen Karhulan Hovi. Se on ilman muuta alueen komein rakennus, jonka arkkitehtuuri on peräisin ranskalaisista kartanoista.

n. 2000 Työntekijää

60 Yritystä

Villa Maiseman Kasvutehdas on uuden sukupolven yhteisö ja palvelukokonaisuus startupeille sekä digitaalisten ja luovien alojen toimijoille.

Uusi Karhu ja Tähti-lehti on ilmestynyt

Karhulan Teollisuuspuistoyhdistyksen Karhu ja Tähti lehden uusin numero keskittyy koronanepidemiaan ja erityisesti Teollisuuspuiston yritysten näkökulmasta mutta mukana on Kotka Mills. Yritykset kertovat ensi reaktiostaan ja kuinka kukin

Lue lisää »

Tiesitkö tämän?

Aaltomalja on suunniteltu Karhulassa

Karhulan lasitehtaalla on selvästi jokin erityinen paikka tehtaalaisten ja yleensä karhulalaisten sydämissä. Lasi on tietysti aina ollut mieltä kiehtova materiaali ja koska sen käsittely vaatii erityisiä taitoja, ovat lasintekijät olleet Karhulassa arvostettuja miehiä. Puhaltajat varsinkin. 1930-luvulla painopiste oli taidelasin tuotannossa. Karhulassa työskentelivät maan eturivin muotoilijat ja taiteilijat, Gunnel Nyman, Göran Hongell, A.W. Finch, Yrjö Rosola, Aino ja Alvar Aalto jne. Alvar ja Aino Aalto tulivat Karhulaan 1930-luvun loppupuolella ja täällä työskennellessään Alvar Aalto löysi ensimmäiseltä nimeltään ”eskimonaisen nahkahousut” maljakkonsa muodon. Maljakosta tehtiin monta versiota ennen kuin siitä tuli kansainvälisesti tunnetuin suomalainen esine, Savoy- maljakko. Niitä aiempia versioita on vielä jäljellä Teollisuuspuistossakin. Varmasti niitä on myös kodeissa ympäri kylää kuten muitakin tehtaalla tehtyä taidelasia. Sekundaversiot kulkivat työntekijöiden koteihin ja myöhemmin niitä myytiin priiman ohella teollisuuspuiston lasimyymälässä.