Karhulan osaajat kiertävät maailmalla

Ulkomaankomennukselle Karhulasta? Sulzer Pumps Finlandista on ulkomailla kierrossa parhaillaankin viisi ihmistä.

Sulzer Pumpsin Kimmo Koholla on takanaan kaksi Sulzerin ulkomaan rupeamaa. Hän on ollut töissä Yhdysvalloissa ja Sveitsissä yhteensä vajaat kuusi vuotta. Kotimaahan ja Karhulaan hän asettui takaisin kaksi ja puoli vuotta sitten.

Sveitsissä Koho oli tekemässä isoa it-järjestelyä, jolloin yhtiön tukitoiminnot myllättiin melko perusteellisesti. SAP-ohjelmiston käyttöönotto ja siihen liittyvä automaattinen ohjelmistojen jakelu olivat puolestaan syynä Yhdysvaltojen vuosille.

– Ulkomaille lähtö vaatii omaa aktiivisuutta. Erityisestä USA:ssa työskentelystä olin ehtinyt haaveilla jo jonkin aikaa.

Karhulasta lähdetään maailmalle säännöllisen epäsäännöllisesti. Koho laskeskelee, että ulkomaille lähtee Karhulasta keskimäärin ihminen vuodessa. Suomalaisia on myös Sveitsissä konsernin johtoportaassa, nytkin useita.

Ulkomaille lähtö tietää lähtijän elämässä isoja järjestelyjä: vuokrataanko asunto Suomesta, lähteekö perhe mukaan ja jos lähtee, miten perheenjäsenten elämä uudessa maassa järjestetään?

Yhdysvalloissa Koholla oli mukana vaimo ja kaksi alle kouluikäistä tytärtä, mutta Sveitsiin hän lähti avioeron jälkeen yksin.

– Komennukselle lähdössä vaikea paikka on lopullisen päätöksen tekeminen: lähteäkö vai ei, jättääkö kaiken turvallisen taakseen ja hypätä tuntemattomaan, hän kertoo.

Kannattiko ulkomaille lähteä? Suosittelisitko samaa myös muille?

Kohon mielestä ehdottomasti kannatti ja hän suosittelee kokemusta myös muille.

– Omat näkemykset laajenevat. Huomasin, että asioita voi tehdä monella eri tavalla ja niilläkin saada hyviä lopputuloksia. Ulkomailla näkee myös, että ei ole vain yhtä oikeaa työn tekemisen kulttuuria tai asennetta työntekoon.

Ulkomailla pääsee solmimaan myös verkostoja kasvotusten uusien ihmisten kanssa. Samalla syntyy luottamus kollegoiden välillä, mistä on hyötyä vielä vuosien kuluttua.

Kohon työ on jatkunut kansainvälisenä myös Karhulassa. Hänen vetämäänsä tiimiin kuuluu eri kansallisuuksia kaikkiaan viidestä maasta: Suomen lisäksi Sveitsistä, Intiasta, Singaporesta ja Yhdysvalloista.

– Näen tiimin jäseniä nykyään fyysisesti enää vuosittain, sillä matkustamista on yhtiössä vähennetty. Videopalavereita meillä on viikoittain. Suurimmaksi osaksi tiimin vetäminen on virtuaali- ja tulosjohtamista. Tulos on ratkaisevampaa kuin se, missä ihmiset työnsä tekevät.

Seuraavaksi Suomen it-osaamiskeskuksesta Karhulasta lähtee Yhdysvaltoihin Jesse Keränen. 

Komennusten konkari ja Keränen ovat keskustelleet käytännön asioista ja arjesta Yhdysvalloissa useampaan otteeseen.

Millaisia vinkkejä annat hänelle?

– Muista reipas asenne! Suomalaisella työnteolla pärjää maailmalla hienosti, Koho kertoo.

Sulzer Pumpsissa on opittu luottamaan suomalaisiin – kiitos siitä karhulalaisten. Tuore esimerkki tästä on it-osaamiskeskuksen siirto yhä vahvemmin Suomeen. Sulzerilaisia on kaikkiaan noin 15 000 ympäri maailman, mutta täältä Karhulassa löytyvät ne, jotka ratkovat isoimmat it-infran kysymykset.

– Toinen it-osaamiskeskus sijaitsee Intiassa, mutta sieltä hoidetaan lähinnä rutiinitehtäviä. Sovellus ja kehitys ovat meillä, kertoo SAP järjestelmäpäällikkö Susanna Weckman.

It-osaamiskeskuksen henkilömäärä Suomessa kasvaa reippaasti, kun nykyisten yli parinkymmenen ihmisen lisäksi Suomeen palkataan 15 ihmistä lisää. Tosin iso osa uusista palkattavista sijoittuu Helsinkiin.

Osaamiskeskusten asiantuntijatiimit ovat kansainvälisiä. Tämä tietää melkoista sovittelua, sillä aikaeron takia yhteisiä virtuaalipalavereja on toisinaan vaikea järjestää. Tiukimpia ovat tilanteet, kun samaan tiimiin kuuluu ihmisiä Yhdysvaltain länsirannikolta ja Kiinasta. 

Omat mutkansa arkiseen työhön tuovat myös kulttuurierot. Esimerkiksi Kiinassa olevan tehtaan edestä lähtee bussi kaupunkiin tasan kello 16, sen jälkeen ihmisiä on ollut turha tavoittaa. Virtuaaliyhteydet ovat tosin viime aikoina tuoneet helpotusta myös heidän tavoittamiseensa.

Kansainvälisen yhtiön työntekijöiltä kysytään vastuuntuntoisuutta ja joustavuutta. Myöhäisen illan tai varhaisen aamun virtuaalipalavereissa auttaa, että ne voi hoitaa kotoa.

Skype on yrityksessä nykyään ahkerassa käytössä, ja matkustuspäiviä on onnistuttu karsimaan.  Tästä huolimatta matkapäiviä kertyy vuodessa sen verran, että eksotiikka ulkomaan matkoista on hävinnyt.

Välillä puhelin soi outoihin aikoihin, kun kollega toiselta puolen maapalloa pyytää apua ongelmiinsa. Periaate on kuitenkin, että tavanomaisissa tapauksissa neuvoa kysytään yhtiön auttavasta puhelinnumerosta ja vasta jos siinä ei osata vastata, hätiin haetaan karhulalaisia.

Konsernin tietojärjestelmissä käytetään hyväksi kaupallisia ohjelmia. Weckmanin ja hänen tiiminsä työhön kuuluu muun muassa valmiiden järjestelmien muokkaaminen paremmin Sulzer Pumpsille sopivaksi.

Kun konserni esimerkiksi ostaa tuotantolaitoksen, lähes poikkeuksetta yritysintegraatiossa on mukana työntekijöitä myös Karhulasta ja Helsingistä. He ovat mukana integroimassa uutta yksikköä Sulzerin yhteiseen infrastruktuuriin.

Yleensä ensimmäinen vaatimus integraatiossa on saada sähköpostipalvelu toimimaan.

 

Monta syytä valita Suomi ¬ – ja Karhula

Weckman ja Harri Rongas kehuvat teollisuuspuiston sijaintia – vaikka periaatteessa heidän työssään paikalla on yhä vähemmän merkitystä.

Rongas työskentelee teknologiasiirtojen ja tuotekehitysprojektien hankinnan tuessa ja vakuuttaa, että hankinnat hoituvat Karhulasta hyvin.

Vastuuta globaalin yhtiön hankintojen strategiasta onkin yhä enemmän Karhulassa.

Weckman ja Rongas pohtivat, että yksi syy osaamiskeskusten sijoittamiseen Suomeen on läheisyys Keski-Euroopasta. Kotkasta pääsee puolessatoista tunnissa Helsinki-Vantaan lentokentälle ja sieltä edelleen muutamassa tunnissa Sveitsiin.

Suomessa on joukko muitakin etuja. Kustannustaso Sveitsiin nähden on hyvin kohtuullinen, ja suomalaista insinööriosaamista arvostetaan maailmalla. Tänne voi uskoa hyvin töitä, joissa tarvitaan itsenäistä ajattelu- ja ratkaisukykyä.

It:n ja hankintakeskuksen lisäksi Karhulaan on keskitetty pääosa Sulzer Pumpsin vesipuolen tuotekehityksestä. Sielläkin riittää töitä suomalaisille, sillä puhdas vesi käy maailmalla yhä arvokkaammaksi.

Kirsi Riipinen

Karhulan Teollisuuspuisto / Karhula Industrial Park
PL 38 48601 Kotka, Finland
puh. 010 234 3400