Karhulan kivijalat ovat maailman ykkösketjua

Paikallisella osaamisella ratkaistaan globaaleja ongelmia.

Teollisuuspuiston yrityspomot myöntävät, että yritysten itsensä on tehtävä enemmän nuorten houkuttelemiseksi alalle.

Karhulan Teollisuuspuiston suuret kansainväliset yritykset Ahlstrom-Munksjö, Andritz, Sulzer Pumps ovat omilla aloillaan markkinajohtajien joukossa maailmalla. Omalla paikkakunnallaan ne työllistävät yhteensä yli 700 henkilöä, jonka lisäksi niiden taloudellista vipuvoimaa lisää vahva alihankkijaverkosto.

Yrityksiin kasautuneen tietotaidon juuret ovat syvällä Karhulan teollistumisen historiassa William Ruuthiin ja Ahlströmin alkuaikoihin saakka. Osaamisen jatkumo on vahva, vaikka toimintaa pyörittävien yritysten nimet ovat vuosikymmenten saatossa vaihtuneet ja taloudelliset suhdanteet keikutelleet kannattavuutta ylös ja alas.

Juuri nyt näissä kotkalaisen yrityselämän ja koko Suomen hyvinvoinnin kivijaloissa on hyvä vire. Näköpiirissä ei ole mitään sellaista, mikä estäisi tilauskirjojen täyttymisen vastedeskin. Kotimaan kysynnällä ei ole suurta väliä yrityksille, joiden liikevaihdosta suurin osa kohdistuu vientiin. Mutta sillä on, mitä kotimaassa tehdään kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseksi.

Karhulalainen osaaminen pyörittää sellu- ja paperitehtaita Brasiliassa. Karhulassa valmistetut kompressorit tuottavat ilmaa biologisiin jäteveden puhdistamoihin maailmalla ja täällä tehdyt pumput auttavat muuttamaan suolaisen veden makeaksi siellä, missä makea vesi uhkaa loppua. Amerikkalaiset haluavat ostaa karhulalaista vinyylimatoissa käytettävää lasikuitua mieluummin kuin omassa maassa tehtyä vastaavaa.

”Pidämme kiinni siitä, mitä sovitaan.”

Kysymys ei ole pelkästään siitä, että Karhulassa osataan suunnitella ja valmistaa hyviä tuotteita, vaikka toki myös siitä. Ahlstrom-Munksjö Glassfibre Oy:n toimitusjohtaja Pekka Helynranta pitää suomalaisten valttina kansainvälisillä markkinoilla hyvää asiakaspalvelua ja asiakaslähtöisyyttä.

- Vanha totuus on, että asiakas on aina oikeassa, vaikka olisi kuinka väärässä, Helynranta sanoo. Nöyrä asenne ratkaisee.

Sulzerin Karhulan yksikön toimitusjohtaja Markku Koponen lisää, että asiantuntemuksen ja nöyryyden lisäksi suomalaisten luotettavuus on kova sana.

- Pidämme kiinni siitä, mitä sovitaan.

Vaikka yrityksillä menee hyvin, huolenaiheitakin toki on. Niistä päällimmäisenä yrityspomoja askarruttaa pula ammattitaitoisesta työvoimasta. Miksi konesuunnittelu ja konepajateollisuus eivät houkuttele nuoria?

Miksi Kotkan-seutu ei houkuttele muuttamaan?

- Tälläkin hetkellä meillä olisi 20 insinööritason tehtävää auki Karhulassa, sanoo Andritzin Karhulan

yksikön henkilöstöpäällikkö Arto Laine.

Laine myöntää, että itävaltalaisomistuksessa oleva Andritz on jäänyt paikkakuntalaisille melko tuntemattomaksi tekijäksi. Hänen mielestään nuorilta puuttuu varmasti myös tietoa alasta. Lääkkeeksi tähän Andritz aikookin lähteä esittäytymiskierrokselle alueen lukioihin ja ammattikorkeakouluun.

”Palkat eivät huonoja ole.”

Paitsi suunnittelijoista pulaa työvoimasta on myös tuotevalmistuksessa. Koneistajia ja hitsaajia on vaikea saada alalle ja koulutukseen.

- Palkat eivät kuitenkaan huonoja ole, Pekka Helynranta sanoo. Hän mainitsee alaa vaivaavan mielikuvan, joka on menneiltä vuosikymmeniltä.

- On teollisuusalan itsensä tehtävä muuttaa väärä mielikuva. Näissä yrityksissä on nuorille paljon mahdollisuuksia, mutta niitä ei ole osattu tuoda esiin.

Lähtökohta on tietysti se, että alan koulutusta on saatavilla riittävästi. Markku Koponen sanoo seuraavansa mielenkiinnolla ammatillisen koulutuksen uudistusta, joka korostaa yritysten roolia oppimispaikkoina.

Ne, jotka näihin yrityksiin töihin päätyvät, siellä myös pysyvät.

- Henkilökuntamme on äärimmäisen motivoitunutta ja sitoutunutta, Laine sanoo ja Koponen komppaa:

- Henkilökunnan vaihtuvuus on pientä ja työurat pitkiä.

Syyt työpaikan vaihtamiseen liittyvätkin useimmiten perhetilanteisiin tai siihen, että julkisen liikenteen yhteydet muualta Kotkaan ovat huonot.

”Henkilökuntamme on sitoutunutta.”

Kansainvälisissä yrityksissä monet työtehtävätkin ovat kansainvälisiä ja vievät henkilökuntaa ympäri maailmaa.

Henkilökunnastamme, jota on Karhulassa 270, noin 90 prosenttia matkustaa säännöllisesti ulkomaille. Lisäksi meillä on ollut täällä töissä ihmisiä yli kymmenestä eri kansallisuudesta, Laine kertoo.

Markku Koponen huomauttaa, että vaikkei työtehtävien myötä ulkomailla reissaisikaan, itse tehtävien vaikutukset ovat globaaleja.

Karhulan Teollisuuspuisto / Karhula Industrial Park
PL 38 48601 Kotka, Finland
puh. 010 234 3400